"Nettisivut? Ihan oikeesti. Ethän sä edes ole kirjailija!"
Näin sanoi minulle - ei kukaan muu kuin minä itse, kun viime syksynä rupesin miettimään, pitäisikö minun väsätä itselleni oma kirjoittajafoorumi. Mietin, kiinnostuuko kukaan sellaisen kirjoittajan tarinoista, joka vasta unelmoi oman romaanin julkaisemisesta.
Ihan tyhjästä en sentään ole näitä sivuja perustanut. Kirjoittajanurani on jo varsin mittava. Niin kuin moni muukin tuntemani kirjoittaja, olen aloittanut kirjoittamisen heti kun osasin tavata aabeecee. Lapsuuden salapoliisitarinoiden ja teiniaikojen angstirunojen kautta löysin National Novel Writing Monthin eli haasteen, johon tartuttuaan kirjoittaja yrittää kirjoittaa 50 000 sanan romaanin kuukauden aikana. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 kirjoitin joka marraskuussa romaanin, jota olin suunnittelut koko kuluvan vuoden. Se oli oikein hyvää kirjoittamisen harjoittelua - kirjoittamaanhan oppii vain kirjoittamalla (ja lukemalla).
Harjoituskäsikirjoitukset tuottivat tulosta, koska syksyllä 2014 pääsin opiskelemaan luovaa kirjoittamista Turun yliopistoon. Jos minulta kysytään, Niina Revon ja muiden Turun yliopiston kirjoittamisen opettajien oppiin pääseminen on suurin ja hienoin saavutus, mihin kirjoittaja voi yltää. Ainakin ennen kuin oma romaani on hyväksytty kustantajan kustannusohjelmaan.
Syksyn 2014 jälkeen urani onkin ollut pelkkää ylämäkeä: pääsin Reviiri 2015-antologiaan nuortennovellillani Onks kaikki okei? Sijoituin toiseksi Turun keskiaikaisten markkinoiden kirjoituskilpailussa 2015 historiallisella novellillani Yksinäiset,ja Nuorisoperinteen tutkimuskeskus Nuoperi julkaisi novellini Vaitiolovelvollisuus luovan kirjoittamisen opiskelijoiden novelleista kerätyssä antologiassa vuonna 2016. Lisäksi tekstejäni on julkaistu OTE-lehdessä, Turkulaisessa ja Kammio ry:n vuotuisissa antologioissa, joista yhden päätoimittajana olin.
Luotan, että teksteistäni ollaan kiinnostuneita. Haluan, että netissä on saatavilla eri pituisia ja aiheisia proosatekstejä, joita voi lukea helposti vaikka puhelimesta bussissa matkalla kouluun tai työpaikalle. Haluan julkaista tekstejä, joita vaikkapa äidinkielen opettajat voivat luetuttaa oppilaillaan ja opiskelijoillaan kopioimatta valtavaa paperimäärää tai ahdistumatta, että mistä saman tarinan saa hankituksi jokaiselle. Ennen kaikkea halusin nettisivuille Romaanipajan, jossa voisimme yhdessä kirjoittaa lukijoideni näköisen, vetävän tarinan. Tällä hetkellä pajassa on työstettävänä nuortenromaani. Kun se on valmis, työstetään ehkä jotain muuta.
Niinpä avasin nämä nettisivut. Ehkä ne avittavat minua matkallani kohti kirjailijuutta, tai ehkä eivät. Kunhan sivuston lukijat viihtyisivät. Annathan ajatuksen novelleistani, osallistut romaanin kirjoittamiseen, luet blogiani. Ne ovat kaikki sinua varten.